Skip to content
  • HIRVASKOSKEN KARTANO 

Hirvaskosken kartano

Paljon nähnyt ja monena ollut vanha ruukinkartano pääsee uusimmassa elämänvaiheessaan todistamaan tapahtumia ja juhlia ja majoittamaan matkailijoita. Saman suvun hallussa aina ollutta, hyvänä pidettyä kartanoa on kunnostettu entistä ehommaksi 16 hengen porukan innon ja osaamisella. Pieteetillä tehdyn rakastavan kunnostustyön tulokset alkavat nyt olla muidenkin nautittavissa. Ensimmäiset vieraat ovat jo todenneet kartanon upeaksi juhla- ja yöpymispaikaksi. Ainoa ongelma on valita, nauttiako unista isännänkammarissa, pylvässängyssä, jugendkamarissa vai missä! 

Hirvaskosken kartanon tarinaa kertovat niin rakennus, esineistö kuin ympäristökin. Täältä ovat ympäristöönsä levinneet niin uudet viljelysopit kuin sähkövalokin. Näkemyksellinen kehittäminen jatkuu edelleen, mistä kertoo esimerkiksi se, että talon lämmitysmuoto on ympäristöystävällinen maalämpö. Taloa kunnostetaan mahdollisimman alkuperäisillä materiaaleilla ja Museoviraston asiantuntemusta apuna käyttäen. Yksi erityinen ylpeyden aihe on salin vanha linoleumlattia, jonka kunnostuksessa tulee opastamaan Ruotsista löydetty alan taitaja. Talon kymmenen tulisijaa ovat myös kunnostuslistalla. Kesän 2019 suunnitelmiin kuuluu esimerkiksi talon maalaus keltamullalla. 

Tilaan kuuluu päärakennuksen lisäksi piharakennuksia, metsää ja peltoa. Tilan historiaa tunnetaan vuodesta 1837, jolloin siihen perustettiin Timosen saha ja samoihin aikoihin rautaruukki. Ruukki kasvoi ostamalla läheisiä metsätiloja puun tarpeeseen, alueen talonpojat kun eivät puuta myyneet, sillä puun poltto tervaksi oli kannattavampaa. Sahaoikeutta oli parhaimmillaan 5000 tukkia, ja rautaa vietiin Venäjälle asti.

Saha- ja ruukkitoiminnan hiivuttua vuosisadan vaihteessa talon voimanainen, leskirouva Nordblad, päätti keskittyä maatalouden uudenaikaistamiseen. Kartanoon hankittiin metalliset maitopytyt ja maitoa alettiin jäähdyttää jääastioissa. Myöhemmin tilan kehittämistä jatkoi tytär Anna-Maria Holmström, joka äitinsä tapaan jäi leskeksi. Tilalle perustettiin karjanhoito- ja meijerikoulu, jota hän alkoi johtamaan. Hirvaskosken kuuluisaa voita vietiin aina Puolaan ja Englantiin saakka.

Seuraavien sukupolvien ansioiksi luettakoot esimerkiksi sähkövalot 1920-luvulla, aikaan, jolloin sähköjä oli lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Hirvaskosken sähköyhtiö tuottaa edelleen puhdasta vesivoimaa noin sadan talouden tarpeisiin. Lypsykone tuli helpottamaan lypsäjän työtä 1953, ja myös AIV-rehutorni oli ihmetyksen ja epäilyksenkin aihe. Tilalla on ollut lypsykarjan lisäksi lihakarjaa, lampaita ja pieneläimiä; lohia on kasvatettu ja turkiksia tuotettu. Hevoset ja maatalous herättivät jo hieman hiljaiseloon ehtineen tilan 2000-luvulla, ja nyt tilalla aukeaa taas uusi ovi.     

Monena ollut tila jatkaa matkailukohteena, mikä lisää tilan historiaan taas uuden kerroksen myös kansainvälistä ulottuvuutta. Pitopalvelut, läheinen kauppa ja lounaskahvila Tuli-Tauko toimittavat tilalle ruokaa ja muita tarvikkeita. Kannonnousu-retkeilyreitti kulkee Hirvaskosken kautta välillä Pudasjärven keskusta - Syöte. Pienen maisemalenkin voi tehdä vaikkapa läheiselle Rumavaaran laavulle. Jalan taivalta taittavien lisäksi polkua käyttävät ainakin maastopyöräilijät. 

Tilan vuokraamisesta voi kysyä osoitteesta oskari.holmstrom@hotmail.com, puh. 040 0467106. Omat nettisivut ovat työn alla.  

Wrap