Skip to content
  • KORSU JA TAISTELU-HAUTA

Korsu ja taisteluhauta

Hirrellä oli tärkeä paikkansa myös Suomen sodissa. Siitä tehtiin esimerkiksi korsujen ja taisteluhautojen rakenteita. Hetekylän tienhaarassa VT 20 varrella Niemitalon juustolan pihapiirissä sijaitsevalla Lapinsodan muistomerkillä on Suomen armeijalta saatujen piirrustusten mukaan rakennettu esikuntakorsu, taisteluhauta ja panssarintorjuntapesäkkeet. Itse korsurakennus on pääosaltaan lautarakenteinen. Lisäksi juustolan vitriinissä on sota-aikaista esineistöä.  

Korsu on maan alle upotettu ja maastoutettu miehistön tai aseiden suojarakennus. Korsuhuoneen päällä on moninkertainen kivien ja maan peittämä ristikkäinen hirsikerros. Pienimmät korsut olivat vain 1,5-neliöisiä, suurimmissa asui kymmeniä miehiä. Lapin sodan muistomerkin korsu on 20-neliöinen esikuntakorsu, joka toimi sekä työ- että asuintilana. Korsu rakennettiin tyypilliseen tapaan rinteeseen niin, että eteiskäytävän suu on törmässä.

Seisomakorkuisia juoksuhautoja käytettiin, kun rintamalla tarvittiin pitkäaikaisia elämis- ja taistelupaikkoja. Nopeammin rakennettavissa, matalammissa taistelu- ja yhdyshaudoissa kuljetaan kontaten tai kumarassa. Niitä käytettiin lähinnä korsujen ja tulipesäkkeiden väliseen liikkumiseen, joten niissä ei ole myöskään ampumakorokkeita. Juoksuhautaa käytetään kuitenkin usein yleisnimityksenä näille kaikille.  

Korsut olivat ”orgaanista arkkitehtuuria puhtaimmillaan”: tehty paikan päältä saatavista aineista ja hyvin maastoutettu. Asemasodan aikana korsuja myös koristeltiin ja pihoja hoidettiin hyvin, olivathan ne ihmisten asumuksia. Maaterassien kuorimattomat tukirakenteen muotoiltiin kaareviksi ja asuntoja koristeltiin päre- ja tuohinpunoksilla sekä tikutuksillla. Korsurakentaminen vaikutti arkkitehtuuriin sotien jälkeen. 

Jatko­sota päättyi aselepoon 4. syyskuuta 1944. Välirauhansopimuksen mukaan Suomen tuli riisua aseista 15. syyskuuta jälkeen Pohjois-Suomessa olevat saksalaiset joukot. Kahdeksan kuukautta kestäneen Lapinsodan ensimmäinen varsinainen suomalaisten ja saksalaisten tulitaistelu käytiin käytiin tällä paikalla 28. syyskuuta 1944. Muistomerkki on tienhaarassa, josta suomalaiset lähtivät tuolloin koukkaamaan Iijoen yli ja metsän halki Aittojärvelle.

Korsut ja taisteluhauta rakennettiin 2003, kun Pudasjärven Rotaryklubi aloitti Lapinsota 1944 projektin. Mukaan tulivat Pudasjärven kaupunki, Niemitalon Juustola, Pasilan Rotaryklubi, Pohjois-Suomen tykkimieskilta sekä Pudasjärven Maanpuolustus Pudasjärven osasto. Muistokiven lisäksi maastoon rakennettiin sodan aikaisen mallin mukaan juoksuhautaa, esikuntakorsu ja yhteydet panssaritorjuntapesäkkeisiin. Muistokiven vieressä on lisäksi panssaritorjuntatykki. Rakennelmia on tarkoitus kunnostaa 2017. 

Lue lisää: https://pudasjarvenrotaryklubi.rotary.fi/lapinsodan-muistomerkki/